Hahei

Ajelin hetken mielijohteesta Hahei -nimiseen pikkukylään, majoittauduin hostelliin sakemanni backbackereiden kanssa, ja oli pakko hakea sixari bisseä että jaksaa kuunnella Saksalaista hip-hoppia :)

Upeat maisemat täällä, kävin vaeltamassa 3,5h ja Malminkartanon täyttömäessä treenatut lihakseni joutuivat ensi kertaa tositoimiin.


Niin upea paikka, että taidan viipyä vielä toisenkin päivän :)

Coromandel

Eilen aamulla sitten poistuin suurkaupungista, ja highway 1:sta pitkin etelaan.
Thamesissa lounaalla, ja siel Coromandeliin...
Maisemat todella upeat! tiet kapeita ja tosi isoja nousuja ja laskuja.. pitaa olla jarrut kunnossa.

Nyt Coromandelista lanteen Whitiangassa.
Just luin mailista, etta duuni peruttu, piti alkaa huomenna Te Puke nimisessa paikalla taalta pari sataa kilsaa etelaan.

Noh, ihan sama mulle, jatketaan lomailua, saatan joka tapauksessa pyyhkaista Tauranga/Te Puke ohitse, tanaan tai huomenna, tai ylihuomenna..........

Eilen käytiin Tompan kanssa muutamalla bisselle kaupungilla.
Kaveri on asunut ja työskennellyt täällä Aucklandissa jo pitkälti toista vuotta.

Aamulla parin pikakahvin, ja hetken tv:n katsomisen jälkeen lähdin kaupungille, mutta jonkinasteinen krapula pakotti terassille nauttimaan parit tasoittavat.

Vahvistettua oloani käväisin hoitamassa autoon vakuutukset BBH:lta, ja hoidin netissä Australian Working holiday -hakemuksen.
Hakemuksen lähetettyäni, kirjauduin kokeeksi immigrationin sivulla, ja hakemus olikin jo hyväksytty :) Nopeaa toimintaa ausseilta!

Viisumi piti joka tapauksessa hakea, mikäli aion ausseihin mennä työskentelemään / lomailemaan, koska ko.viisumia ei myönnetä enää sen jälkeen kun olet täyttänyt 31-vuotta, ja minulla tuo ikä tulee täyteen parin viikon päästä.

Nyt siis mun pitää saapua Australiaan viimeistään 28.3.2010 aktivoimaan viisumi, jonka jälkeen työlupa on 12kk voimassa.
Hintaa viisumille tuli 190 AUD,
Hakeminen onnistuu netissä, ja maksaminen luottokortilla.
Tänne Uuteen-Seelantiin ei kyseinen viisumi maksa Suomalaisilta mitään muuta, kuin hakemisen vaivan, joka tarkoittaa n. 10 minuuttia aikaa, ja nettiyhteys :)
Tämän kunniaksi sopi hakea pari olutta, sushi-setti, ja vetää parin tunnin päiväunet.

Frodo

Siinä se nyt sitten on.

Omistajan vaihdokset hoidettu.
Samalla kävi ilmi, että joku hemmetin lisenssimaksu vanhenee parin viikon päästä, ja joutui hankkimaan vuodeksi eteenpäin uuden tarran tuulilasiin.. sinne meni n.230NZ$ että heilahti!
Vielä pitäisi liikennevakuutus ottaa, täällä Uudessa-Seelannissahan se ei ole pakollinen, mutta joku third party vakuutus on hyvä olla, jos vaikka ottaa kontaktia naapurin Ferrariin, niin voipi olla kallis paukku...

Kävin paikallisessa autoliitossa kyselemässä vakuutusta.
Sanoivat että WH-viisumin omaavalle vakuutus on n.500 taalaa vuodessa, mutta neuvoivat hankkimaan vastaavan BBH-verkoston kautta, jolloin hinta tippuu puolella.

Vasemmanpuoleinen liikenne ja vipstaakit vaatii totuttelua (kun laittaa vilkun päälle niin meneekin pyyhkimet) joten uskalsin ajaa 10kilometrin matkan majapaikkaan.
Onneksi on sentään automaattilaatikko, ettei tarvitse opetella arpomaan vaihteita vasemmalla kädellä.
Toivottavasti toi kosla nyt kestää edes hetken aikaa.. täytyy muistaa vielä täyttää jäähdytin, koska näyttäisi ettei siellä ole ketään kotona :)

Kuvia

Jengi pelas krikettiä puistossa


Näkymiä Queen streetiltä

Päivitystä

Päivitystä..
Kolmas päivä täällä. Edelleen viihdyn :) kelit on olleet parhaat mahdolliset.

tänään kiertelin bussilla ympäri kaupunkia, ei niillä kalliilla turistibusseilla, vaan normi julkisilla.
Auckland on kyllä jumalattoman kaunis kaupunki, täytyy sanoa, vaikka jossain pallontallaajissa tms. haukkuivatkin kaupunkia lähinnä DDR-tyyliseksi ankeaksi paikaksi.

Kävin katsomassa Backpackers car marketin tarjontaa, paikka johon turret saa jättää autonsa myytäviksi pientä korvausta vastaan.
Ei kuitenkaan ollut mitään mielenkiintoista, vaneja olisi ollut kyllä hyvin tarjolla, varustettuina erilaisilla camping-kamoilla
Itse kuitenkin mieluummin asustelen esim. hostellissa, kuin autossa.. nyt talven tullessa voipi tulla kylmäkin..

Myöhemmin Queens Streetillä erään kahvilan ilmoitustaulun autoilmoituksia katellessa, tuli joku Saksalaismimmi päivittämään kärrynsä hintaa alaspäin Ja hetken päästä oltiinkin jo mt. Edenin kaupunginosassa tsekkaamassa kottero. Kaupat sovittiin, ja huomenna olen 1985 Honda Accordin onnellinen (??!) omistaja.
Kävin heittämässä pikaisen lenkin (400metriä) pitemmälle en uskaltanut koska en ole vielä sinut oikeapuolisen liikenteen, ja hallintalaitteiden kanssa (oli sentään automaattivaihteisto) Hinta oli kuitenkin kohtalainen 800nzd (331Eur) ja mikäli oiken ymmärsin, niin katsastuskin on voimassa, vaan mistäpä noista tietää :) :)

Noh , pakkohan se kuitenkin joku liikkumaväline on hankkia, koska vaikka olenkin säästäväinen, vaatimaton ja alhaiseen elintasoon tottunut (olenhan suomalainen) niin en minäkään pelkällä pyhälle hengellä elä ja jostain on saatava pätäkkää ettei tarvitse jo tulevana syksynä palata suomeen räntäsadetta ja pimeää vastaanottamaan :)

Elannon saamiseen ja liikkumavälineen tarpeellisuuteen liittyen olen siis alustavasti luvannut eräälle jobbarille, että olen tukka kammattuna ja henki raikkaana 1. huhtikuuta "Te Puke" -nimisessä mestassa valmiina poimimaan kiivihedelmiä :) :)

Tässä muutamia kuvia, ja kuvauksen harrastajille tiedoksi, kaikki on otettu Sony-Ericssonin kamerakännyllä, koska oikean kameran osto saattaa venyä hieman...
Lisää päivityksiä myöhemmin, ja yritän ottaa kuvan uudesta autostani, jolle on entinen Saksalaisemäntänsä antanut nimen "Frodo" (!)

Auckland

Christchurchin flygga, hiljaista oli...



Matka sujui mukavasti ja ajoissa, Koneessa oli mukava levyttää jalat suorina koko penkkirivillä, kun täyttöaste oli varmaan joku 20%.. lähinnä Japanilaisia.

Chrischurchin kentällä oli hiljaista kun huopatossutehtaassa, ja siellä piti odotella tunnin verran ennen jatkoa Aucklandiin.

AKL:ssä myös hiljainen kenttä, vähän kuin Suomessa.
Passin tarkastuksesta pääsin kivuttomasti ohitse, ja virkailija hakkasi passiin työ/oleskelu -luvat 24.03.2010 asti :)

Matkalaukkua odotellessa tuli kuitenkin virkaintoisempi tullimies siihen hiillostamaan ja kyselemään tyhmiä.

Kyseli mm. miten mulla voi olla postisoite Wellingtoniin, vaikken ole siellä koskaan käynyt tai tunne sieltä ketään?
ja kaikkea muuta hölmöä kysyttiin mm:
When was the last time you have used drugs? -"I have never used drugs!"
I Dont´s believe you - "why?"
Because you´re from Finland - "m-kay..."
Do you have any money? - "yes of course i have"
How much do you have? - " Enough"
Why you have been in Bangkok twice last year?
What have you done in Istanbul?
Do you have return ticket? - "näytin lippua AKL-SYD"
WHY you are going to Sydney??? - "..."

Just kun mulla alkoi otsasuoni pullistua ja naama punertamaan, niin kaveri kuitenkin lopetti piinaamisen ja toivotti tervetulleeksi Uuteen-Seelantiin
Tullin läpikin sain suureksi ihmeekseni kävellä vihreää linjaa, ja ulkona melkein alkaneen vitutuksen poisti lopullisesti aurinkoinen n. +20C hieman kostea ja tuulinen ilmasto :)

Tänään vielä haettu kännykkäliittymä (ja väsyneenä näpytelty pin-koodi tarpeeksi monta kertaa väärin että puhelin meni lukkoon)
Sekä haettu veronumeroa paikallisen autoliiton toimiston kautta.

Pankkitiliä eivät suostuneet avaamaan, eikä mulla olisi edes ollut tarvittavia todituksia mukana,. vaan varattiin aika huomiselle ASB:n konttoriin.

Huomenna pitää muutenkin tutustua tarkemmin kaupunkiin.

No ei ihmekkaan et oli kentta suljettu..

FedEx:n rahtikone teki mahalaskun Naritan kentalle aamulla.

Kavin chekkaamasa itseni lennolle, ja virkailijat ihmettelivat oikeen isommalla porukalla miksi mulla on checked inn tagi matkalaukussa ja lentoliput jo valmiina, kun kerroin etta koneeni laskeutuikin toiselle kentalle onnettomuuden takia.
"what accident??" hyvin tuntuu tieto kulkevan :)

tokio

Meinas tulla jo pienet vitutukset, kun n. tuntia ennen Tokio Naritan kentalle laskua kapteeni ilmoitti etta Naritassa on joku tilanne paalla, ja joudumme laskeutumaan Hanedan kentalle.
Ilmoitti etta Narita on suljettuna ainakin 24h...

Ilmoitti etta kentalla olevat Virginin virkailijat kertovat lisaa tilanteesta.
Vitut siella ketaan ollut, ja 2 tunnin tavaroiden jonotuksen jalkeen paatin ostaa bussilipun Naritaan. (n. 80km)
Onneksi oli pitka vaihtoaika :)

Nyt nauttaisi silta etta lento lahtee ajoissa, ja ehti syomaan seafood pastat + juomaan bissen.
Ehka viela ehdin kaymaan suihkussa ennen lahtoa.

Let the journey begin!

Matka alkoi, siis eilen Lauantaina.

Kaveri tuli moikkaamaan ja juotiin bisset seutulassa.
Sovittiin että nähdään jossain vaiheessa, jossain muualla kuin Suomessa :)

Sen kunniaksi, kun lentokin oli myöhässä, päätin ottaa vielä toisen oluen non-shengen -puolella, ja havahduin siihen kun nimelläni kuulutettiin last call lennolle Lontoon Heathrowiin.

Metrolla Lontooseen, 4 puntaa ja 50min. kesti matka terminaalista Piccadilly circus -pysäkille
Kävelin pikku lenkin kaupungilla, ja otin pakollisen kuvan Big Benistä (kamerakännykällä, digikameraa siis en saanut aikaiseksi ostaa.. ehkä myöhemmin Aucklandistä..)
Nähtävyydet eivät jaksaneet kuitenkaan enempää kiinnostaa, joten suuntasin pubiin juomaan bissee ja kattoo futista.

Nyt Heathrown kentällä tiukkojen turvatarkastusten ja 2h jonottamisen jälkeen odottelen lentoa Tokioon.
Tuntuu hyvältä päästä eroon vanhoista kuvioista Suomessa.
Life is good!

Matkavalmisteluja Part I

Tajusin juuri että matkaan on aikaa enää 8 päivää, enkä ole ihmeemmin hoitanut asioita joita olisi pitänyt hoitaa, tai muutenkaan suunnitellut koko juttua...

Olen sivuuttanut koko lähdön kuin se olisi vain "weekend getaway" johonkin eurooppaan.

Aloitin siis matkavalmistelut korkkaamalla pullon Uusi-Seelantilaista valkkaria.